Vietin tänään päivän kahden uskomattoman mukavan itävaltalaisnaisen kanssa pyöräretken merkeissä. He halusivat lähteä pyöräilemään vaikka toinen heistä ei retkestä niin kovin innostunut ollutkaan. Siispä valitsin reitiksi Hetan läheltä helpon metsäautotien ja mietin etukäteen että mitenkähän tuo reitti mahtaa asiakkaita miellyttää - itse kun en siinä reitissä nähnyt juuri mitään ihmeellistä. Mutta asiakkaiden mielestäpä olikin! He halusivat pysähtyä joka kohdassa ottamaan kuvia ja nauttimaan hiljaisuudesta: matkalla ihmeteltiin niin purot ja pienet järvet, puolukat, mustikat, kaarnikat ja karpalotkin sekä ampiaispesät. Ja reitin varrelle osui monta suoaluetta joita itävaltalaiset pitivät todella ihmeellisinä. Kertakaikkiaan mahtava päivä. Ja jälleen kerran osoitus siitä miten itse ottaa niin monet asiat itsestäänselvyytenä. Itävallassa ei ole itsestäänselvää marjojen keruu metsästä eikä moni muukaan meille normaali asia. Hyvä välillä saada muistutus että simple things are the best!