Syyskuun puolivälissä Torassiepissä järjestettiin Shamaanitapahtuma. Vetäjänä oli Uuttu-Kalle Äkäslompolosta ja esiintyjinä Nulituisen Shamaani, Lapin noita Akmeeli, Niiles-Jouni ja Ante Aikio.
Erityisesti mieleen jäi Akmeelin tarinat, hän tosin vaikutti olevan jo hieman menettänyt terävintä muistiaan. Hän oli jo käskenyt yleisön kahvitauolle kun mielenkiintoisin osa tarinaa alkoi: Noita Akmeeli on toiminut paljon metsäteollisuuden luottamus- ja sopimustehtävissä! Erityisesti sellu- ja paperiteollisuudessa. Ja käyttänyt palavereissa hyödykseen noidan kykyjään: noita pystyi näkemään mitä missäkin tilanteessa piti tehdä ja mitä vastapuoli ajatteli. Elikkä mitä tästä opimme, kannattaa pitää mielessä että näkijä, Lapin noita tai muu vastaava saattaa olla lähistöillä missä vaan ja milloin vaan...
Alla vielä Kaleva-lehdessä julkaistu juttu Akmeelista:
Akmeelin suku elää yhä Sompion laidalla
Saamelaista Akmeelia pidetään historiallisena henkilönä, joka asui Sodankylän Sompion alueella 1500- ja 1600 lukujen tienoilla. Hän oli lovinoita, tietäjä ja myös kuuluisa sotapäällikkö, joka keräsi Sompion, Sodankylän ja Keminkylän lappalaiset ja löi heidän avullaan venäläiset sissit.
Akmeelin haudasta on säilynyt piirros. Vanhojen tarinoiden mukaan myöhemmät tietäjät ovat käyneet haudalla hakemassa tietoa Akmeelin sielulta. Tutkija Christian Carpelan arvelee, että Sompion viimeinen noita Polvari-Jaako toi Akmeelin haudalle Sompiojärven taakse ristin tiedonhakureissuillaan.
Jokitörmässä ollut hautapaikka hävisi Lokan altaan alle, mutta viereistä kumpua sanotaan Akmeelinkummuksi. Polvari-Jaakon muistoksi on rauhoitettu petäjä, jonka alla hän ennusti Lokan kyläläisille.
"Akmeeli on ollut merkittävä persoonallisuus, poikkeava ihminen ja suuri kyläpäällikkö, joka kokosi eri kotakunnat yhteen. Silloin oli paljon yhteisiä hankkeita kalastuksessa ja poronhoidossa", selittää sodankyläläinen Sakari Korvanen, joka arvelee olevansa Akmeelin sukua yhdeksännessä polvessa.
Korvasen suvun kantaisä, 1600-luvulla elänyt Johan Musta, oli ensimmäinen kirjoihin pantu sodankyläläinen. Sompion historiaan perehtyneet Samuli Paulaharju ja Jaakko Fellman ovat kumpikin arvelleet, että Akmeeli olisi ollut Johan Mustan isä. Korvasen sukukirjan mukaan Paulaharju tiesi Akmeelin asuneen Korvasessa ja pitäneen porokotaa Luiron rannalla Porokotaniemessä.
Nyt 82-vuotiaan Sakari Korvasen esiäiti Eeva-Kaisa Korva (s. 1794) oli kertonut aikalaisille olevansa Akmeelin sukua. Myös hänet tunnettiin tietäjänä.
"Akmeelin urotyöt sopivat hyvin kuvaan niistä taisteluista, joita Sompiossa on käyty 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa norjalaisia ja venäläisiä vastaan", Korvanen arvelee. Rajat olivat silloin epämääräisiä ja veronperijöitäkin kävi kolmesta valtakunnasta.
Sukukirjan tarina kertoo Akmeelin aarteesta, jonka hopearahat tietäjä olisi ottanut tappamiltaan norjalaisilta ja kätkenyt aarnihaudaksi tulevia sukupolvia varten. Jokunen vuosi sitten seitsemän miestä, joista yksi oli Korvasen isä, näki Kitisen vastarannalla ikäänkuin aarnihaudan merkkinä loisteen. Miehet menivät veneellä joen yli aarretta etsimään, mutta aarnihautaa ei löydetty.
Sakari Korvanen kuittaakin vanhat jutut tarustoksi. Mutta Kitisen veden noustua voimalaitostöiden myötä silloista jokirantaa ylemmäksi, veisti hän vanhasta rantapetäjästä seidan. "Vanhan kulttuurin kunnioittamisen mielessä", hän korostaa.
Kommentit