Tulipa eilen sitten varsinainen pläjäys sopulitietoutta, olin kuuntelemassa luentoa "Sopulin elämää" Pallaksen luontokeskuksessa, luennoitsijana Metlan tutkija Heikki Henttonen. Hän on tutkinut myyriä lähes 40 vuotta ja totesikin, että myyrätutkimus ei ole heikkohermoisen hommaa: esim. metsäsopulin kannassa ei tapahtunut mitään kolmeenkymmeneen vuoteen kunnes yht' äkkiä kanta räjähti ja niitä oli joka puolella.

Suomessa asustava sopuli on siis tarkalleen ottaen tunturisopuli, jonka elinalue on tuntureilla. Tunturisopulin lisäksi Suomessa on myös metsäsopuleita. Tunturisopuli on sopuleista ainoa, joka on väriltään kirjava. Ja tunturisopuli on sopuleista ainoa, joka vaeltaa. Eräässä Disneyn elokuvassa sopuleita työnnettiin harjoilla jyrkänteeltä alas mukamas massaitsemurhaa kuvatakseen. Ja kaiken lisäksi lajina oli kaulussopuli joka ei siis vaella. Sopulien massaitsemurhat ovat siis myyttejä. Kuten ehkä myös se, että sopulit lähtevät vaeltamaan kuulessaan Aslakkan joikhaavan. Tiedä häntä. Saamelaisten mukaan porot myös syövät sopuleita. Mutta se on ainakin varmaa, että petolinnut syövät sopuleita ja tänä kesänä onkin näkynyt paljon haukkoja ja pöllöjä, ketuilla on myös ollut hyvät apajat. Tämä puolestaan on auttanut kanalintukantaa elpymään.  

Edellinen suuri sopulivaellus oli vuonna 1970 kun niitä oli Rovaniemeä ja Torniota myöden, joku oli nähnyt sopulien uivan Hailuotoon asti. Sopuli osaa kuulemma uida hyvin, helposti Kilpisjärven poikki (3 km). Se pystyy myös vaeltamaan lähes 15 km vuorokaudessa ja vauhti on pikkuisen kovempi kuin keskiverto ruskaturistilla (anteeksi nyt vain ruskaturistit, teitä on nyt täällä kaikki kurut ja tunturit täynnä, mikä on toki hyvä asia). Sopulivaelluksen suunta on yleensä lännestä itään.

Sopuli elää n. reilun vuoden vanhaksi, lisääntymään se pystyy jo kolmen viikon ikäisenä. Emo hylkää poikaset parin viikon ikäisinä ja vaihtaa itse reviiriään. Sopulit lisääntyvät myös talvella lumen alla. Yksi syy tämän vuoden suureen sopulimäärään Lapissa on viime talven hanki: lämpötila ei mennyt nollan alapuolelle missään vaiheessa marraskuun ja maaliskuun lopun välisenä aikana eli sopuleille haitallista jääkerrosta ei muodostunut (viime talven kelkkasafareilla välillä olisi toki toivonut että lumi ei olisi ollut sellaista höttöä, patonginpurijat kun onnistuivat välillä upottamaan kelkat lähes kokonaan hankeen ja niitä oli sitten tosi kiva kaivaa...).

Sopuli ei siis nuku talviunta vaan jyrsii hangen alla kesän aikana keräämiään ruohovarastoja. Ja ne eivät myöskään vaella yhdessä vaan elävät enimmäkseen itsekseen.

Tunturisopulin levinneisyysalue kattaa koko Fennoskandian, kölivuoristoa seuraillen. Talvella sopulit ovat korkealla tunturissa siirtyäkseen keväämmällä alemmas kosteita alueita etsien (ja varmaan myös siksi että sulamisvedet tunkeutuvat talvehtimiskoloihin :). Kesällä joen- ja puronvarsien pusikot ovat parhaita paikkoja löytää sopuleita.

Mitäköhän vielä sopuleista...täytynee jatkaa tätä uudemman kerran vielä!