Tulipa taasen käytyä ihmettelemässä Kilpisjärveä, se on aina vähän niinkuin ulkomaille menisi. Perjantaina oltiin yötä Ropinsalmella Ropin Pirtissä, se on semmoinen pieni mökkikylä jossa aika on tosiaan pysähtynyt, mökit kaipaisivat vähän tuunausta mutta sauna on hyvä! 

Lauantina sitten käytiin Luontotalolla kyselemässä vinkkejä Jehkaksen suunnan reiteistä ja paljon vinkkejä tulikin! Merkkasin kaikki karttaan kun nyt tällä reissulla ei niitä kaikkia ehtinyt kiertämään. Tuli myös hyviä vinkkejä Skibotnin lähellä olevasta jäätiköstä, jos siellä vielä ehtisi ennen talven tuloa vierailemaan.

Keli oli mitä parhain, lauantaina ei edes tuullut hirveästi vaan T-paita ja ohkaset housut riitti. Jehkas -tunturin päällä tosin tuuli jonkin verran ja yö oli kylmä. Saanajärvellä oltiin siis teltassa. Tosse sai matkalla haukkua poroja ja tulipa meitä vastaan lapinkoirakaveri, Maaritin kasvatti Unna eli Riskatsurkan Hetan Kulta. Todella nätti ja kiltti koira! Tosse ihmetteli taas vähän telttailua, mutta nopeasti se rauhoittui sinne nukkumaan.

Korkeuseroa tuli jonkin verran retkellä vaikka matkaa Luontotalon parkkikselta Saanajärvelle onkin vain 6 km ja Saanajärveltä Jehkaksen huipulle ehkä 3 km. Kilpisjärvi on n. 480 metrin korkeudessa ja Jehkas -tunturin huippu missä käytiin on 960 metrin korkeudessa.

Tunturikihuja on näkynyt tänä kesänä sekä Pallaksella että Yliperällä, ääni kuului sekä illalla että aamulla ja sunnuntaina nähtiinkin yksi. Tunturikihuja ei yleensä näe Suomessa, mutta hyvinä myyrä- ja sopulivuosina niitä täälläkin on. Ja sopuleitahan riittää, ja muita myyriä! Kiukkuisia otuksia ovat nuo sopulit.

Iso-Jehkaksen rinteellä

Tosse ihmettelee Saanan maisemia Iso-Jehkaksen rinteellä

Iso-Jehkas tunturikoivujen takana

Saana heijastuu Jehkas -järveen

Jehkas-järveä

Maisema Jehkakselta Haltin suuntaan, kunpa ensi kesänä pääsis Haltille!

Tunturikissankello