...eli katsomassa poroerotuksia. Tuli kyllä niin kummallinen turistiolo sitä touhua katsellessa. Miten onnettoman vähän sitä tietääkään näistä paikallisten asioista täällä. Poroerotusten maailma on ihan oma maailmansa. Aidan vierestä löytyy asuntovaunuja, joita lämmitetään, pieniä mökkejä, jossa poromiehet viettävät aikaa ja taisi siellä joku lämmittää saunaakin. Itse erottelu oli hurjan näköistä touhua, sieltä vaan sarvista kiinni vetämällä jokainen haki poronsa. Töissä oli koko perhe, pienimmät osallistujat istuivat tosin aidan vieressä pulkissa. Miten ihmeessä poromies pystyy tunnistamaan korvamerkkinsä niin hyvin?? Opinpa senkin, että kesäerotukset alkavat kesällä siihen aikaan kun alkaa räkkäaika eli vähän juhannuksen jälkeen. Tällöin porot kerääntyvät itsestään tokkiin niin voivat suojautua räkältä paremmin.

Täällä pohjoisen tunturimaisemissa tuntee kyllä itsensä varsin etuoikeutetuksi, joka ikinen päivä. Jopa työkiireiden keskellä täällä pystyy ihailemaan uskomatonta luontoa.

Päivät lyhenee täällä harppauksin, nyt melkein vartin verran päivässä. Kaamos alkaa pian.