Tänään oli sitten tuulessa ja tuiverruksessa mukana lenkkikaveri joka ei paljoa valittanut säästä eikä mistään muustakaan. Mutta oli kyllä toisaalta kovin hiljainen ja karvainen mutta hyvä kuuntelija. Lenkkiseurana oli ehkä kiltein koira mitä olen tavannut, lapinkoira Toska. Tämä tapaus ei vetänyt, ei yrittänyt rimpuilla irti kaulapannasta, ei syöksynyt autojen perään tai kaivanut myyriä. Ei sillä että olisin joskus kohdannut koiria jotka tekee noin... Lapinkoirat taitaa olla vähän kesympää sakkia kuin kovapäiset pystykorvat .