Metsätalous vähentää myyriä ja niinpä pedot ovat lintujen kimpussa enemmän.

Kalasääski asustelee myös Lapissa, täällä sille löytyykin pesäpuiksi sopivia lakkapäämäntyjä. Etelässä 95 % kalasääsken pesistä on tekopesissä. Nuori kalasääski viettää aikansa 2-vuotiaaksi asti Lapissa, sitten vasta ilmaantuu Suomeen.

Maakotka pesii joka toinen vuosi ja joka 10. pesässä on kaksi poikasta. Merikotkalla on puolestaan 1 - 3 poikasta ja kannan elpyessä se on laajentanut elinalueita myös sisämaahan. Vanhalla merikotkalla on valkoinen pyrstö. Jos merikotkaa uhataan lennossa, se heittäytyy selälleen ja ojentaa jalkansa - siinä saapi vaikkapa ruskosuohaukka miettiä kannattaisiko jättää rähinä sikseen. Ruskosuohaukkaa löytyy nykyään Pellosta asti.

Muuttohaukka on yleistynyt 50 - luvun ympäristökatastrofien jälkeen. Tuulihaukka puolestaan elää riekkoravinnolla Suomessa. Tuulihaukka ei ole uhanalainen Norjassa. Nuoret muuttohaukat majailevat Norjan rannikolla, missä ruokaa on paljon. Muuttohaukka järjestelee pesintänsä ravinnon mukaan.

Ilmaston lämpeneminen iskee rajuimmin juuri arktisen alueen luontoon ja linnustoon. Tunturihaukka. kiiruna ja taviokuurna häviävät seuraavan sadan vuoden aikana kun metsä valtaa tundran ja näiden lintujen asuinalueet häviävät. Hurjaa tässä muutoksessa on sen nopeus: näin nopeaa lämpenemistä on edellisen kerran ollut 55 miljoonaa vuotta sitten. Ei siis ihme jos luonto ei kestä mukana tässä ihmisen aiheuttamassa muutoksessa.